keskiviikko 24. heinäkuuta 2013


Avoin kirjeeni peruspalveluministeri Susanna Huoviselle.



Moi Susanna,

Aloit sitten sinäkin sekoilemaan? Harmillista. Minä kun luulin, että toverisi hallituksessa, Päivi Räsänen, olisi vetänyt hallituksen tämän-kesän-käsittämättömät-läpät –kiintiön täyteen.

No, Päivi nyt vain on sekaisin taikauskosta. mutta toivon että sinä olet kuitenkin edes jollain tasolla järjen ihminen.

Minäpä kerron sinulle Susanna tarinani tässä lyhyesti, olisi kiva, jos jaksat  sen lukea, niin tiedät millainen juippi täältä huutelee.

Olen 34-vuotias. Siis seitsemän vuotta sinua nuorempi. Minulla on muuten pidempi tukka kuin sinulla.

Aloin juomaan kaljaa säännöllisesti 14-vuotiaana. Eli siis neljä vuotta ennen kuin se olisi lain mukaan minulle ollut sallittua. Haimme silloin kaljamme ruokakaupoista. Joko ostimme ne itse aikuiseksi pukeutuneena aurinkolasit päässä tai sitten pyysimme jonkun kadunmiehen avuksi pientä korvausta vastaan. Okei, myönnetään, joskus varastimme kaljaa myös Kaivohuoneen pihasta, missä olivat varastoineet niitä 30-litran hanaoluttonkkia huolimattomasti ja ne oli helposti saatavilla, jos jaksoi aidan yli kiivetä. Mutta siis 14-vuotaana kaljan saaminen ei Helsingissä ollut kovin vaikeaa, tuskin on vieläkään. 

Vaikeutuuko sen saaminen, jos se siirretään kaupoista Alkoon? No eipä oikeastaan. Jos nuori haluaa juoda, vaikka vain kokeillakseen, se juo. Ihan sama mistä se lesti kotiin kannetaan.

Parikymppisenä nautin alkoholejani jo sivistyneesti, se oli osa normaalia arkea, kuten kaikkialla maailmassa. Alkuillat  sitä juotiin kodin tai vaikka puistopiknikin rauhassa ja loppuillat sitten ravintolassa. Ravintolassa alkoholi oli siinä määrin kallista, että ihan vain rahaa säästääkseni menin sinne yleensä sisään vasta aika myöhään. Siinä sitten yön viimeisinä aukiolotunteina temmottin yleensä poikain kanssa se kunnon humalatila päälle. Tiedätkö? Se känni, joka vedetään kun vaimot, kuten sinä, lähtivät kotiin. Niin joo, et tietenkään tiedä. Koska lähdit kotiin. Enkä kyllä tiedä oletko naimisissakaan, en jaksanut tsekata. 

Mutta että olisikohan ne kännit jääneet vetämättä, jos viina olisi kalliimpaa tai jotenkin hankalammin saatavilla? Ei olisi. Jos nuori aikuinen haluaa juoda, se juo.

Kolmekymppisenä sairastuinkin sitten vaikeaan masennukseen avioeroni jälkeen ja aloin juomaan kuin pesusieni suihkussa. Join kotona, puistoissa ja anniskeluravintoloissa, join kallista ja halpaa viinaa, oli minulla varaa tai ei. Pääasia, että  sai juoda. 

Jos kalja olisi ollut noiden ruokakauppojen juomaosastojen ylähyllyjen sijaan piilotettuna neonkyltein kutsuvaan Alkoon, olisinko juonut vähemmän? En olisi. Kun juomisella alkaa hoitaa itseään, sen juomisen hakee vaikka kuusta. Tai Virosta.

Itse asiassa, olisin varmaan juonut enemmän. Koska jos kerran sinne Alkoon olisi se ahteri pitänyt raahata anyway, olisi sieltä varmaan tarttunut isompaakin lekaa kainaloon, sellaista, mitä ei Perämiehenkadun Alepasta saanut.

Katsos kun, Susanna rakas, ei se juominen ole siitä kiinni, että mistä ja milloin sen juoman saa. Sillä ei itse asiassa ole mitään merkitystä juojan kannalta, se on ainoastaan järjestelykysymys. Ihan sama oletko teini-ikäinen ensikokeilija vaiko paatunut rapajuoppo. Onhan meillä nytkin lait, jotka kieltävät myymästä juomaa päihtyneille ja ennen yhdeksää aamulla.

Ai niin, tiesitkö muuten, että tällä hetkellä täällä Suomessa varttuvat teini-ikäiset juovat vähemmän alkoholia kuin vuosiin? Ehkä koskaan. Näin kertoi Tilastokeskus. Ehkä jotkut lait ja rajoitteet ovat alkaneet siis toimia. Tai sitten vain nähtävillä on asennemuutos seuraavassa sukupolvessa. Sukupolvessa joka saattaisi jopa osata suhtautua rationaalisesti näihin hommiin. Ei glorifioimalla muttei demonisoimallakaan. 
Ei nyt pilata sitä tulevaakin ikäluokkaa pelottelemalla, jooko?

Oletko Susanna koskaan käynyt baarissa puolen yön jälkeen tai Kalliossa lauantai-aamuna kello kahdeksan? Kannattaisi. Iso osa noista hyväkäytöksisistä teineistä nimittäin on.

Huomaisit, että suurin osa kansasta osaa käsitellä juomisensa kuin aikuinen ihminen. Huomaisit, ettei siellä syntisessä yössä kaikki kynnä yökerhon lattiaa naama ruvella. Saattaisit myös huomata, että ylivoimaisesti isoin osa kalliolaisistakin on ihan kunnossa, suurin osa myös selvin päin, lauantai-aamuisin. Uskomatonta, eikö? Suomalainen on selvin päin!

Katsos kun se olemme idiootit kuten minä ja muutama muu, joilla se homma ei pysy hanskassa. Me olemme pieni kärki tätä alkoholia kuluttavaa kansaa, joiden takia lakeja ja rajoituksia tehdään ja tiukennetaan. Koska jostain kumman syystä te siellä hallituksessa peilaatte itseänne ja koko kansaa meidän kauttamme, olette sitä mieltä että kukaan ei osaa juoda, koska tuokin tuossa on nyt kännissä ja rapakunnossa ja on suomalainen ja juoppo ja nyt minä kyllä kiellän kaljan ja ai herrajumala vien sen kirkkoon ja parannan.

Ärsyttävä lause, eikö? Katsos kun tuolta se teidän vouhotuksenne siellä Senaatintorin laidalla kuulostaa.

Ai niin, palaanpa hetkeksi vielä omaan tarinaani, joka jäi vähän kesken.

Lopetin alkoholinkäytön tyystin viime syksynä sekoiltuani enemmän kuin aikuisen miehen pitäisi. Se sekoilu johtui masennuksesta, sairaudesta, jota hoidin saatavilla olevin keinoin. Lopetettuani olen keskittynyt mielenterveyteni parantamiseen, joka, kiitos kysymästä, sujuu varsin hyvin.

Koko tämän 11 kuukautta, jonka olen ollut selvin päin, alkoholia on ollut saatavilla ihan normaalisti ja joka paikassa, myös siinä Perämiehenkadun Alepassa, mutta en ole sitä ostanut. Hassu juttu, eikö? Katsos kun tämä homma on tuolta korvien välistä kiinni, ei siitä, onko sitä kaljaa olemassa, saati siitä, että saako sitä kaupasta.

Rakas Susanna. Peruspalveluministerinä vastuualueesi kattaa myös kansalaisille saatavilla olevat mielenterveyspalvelut. Sen sijaan, että heittelet aivopieruja siitä, kuinka ongelmien välineet laitettaisiin piiloon, keskittyisit mieluummin siihen, miten apu noihin ongelmiin tuotaisiin näkyville ja kaikkien saataville.

Ystävällisin terveisin,

Teemu Suominen, alkoholin suurkuluttaja 1993-2012

29 kommenttia:

  1. Tosi hyvä kirjotus! Totta joka sana. Jos viinaa tekee mieli, sitä haetaan mistä sitä saa.
    - absolutisti 1v 7kk.

    VastaaPoista
  2. komppaan, rehellinen oma kannaotto. en minäkään piilottele pulloja edes omilta teineiltä...toivon heille järkeä ja elämäniloa, selvinkinpäin !

    VastaaPoista
  3. Oikein osuva kirjoitus ja täyttä asiaa....raitis 2v1kk

    VastaaPoista
  4. Tämä kirjoitus on linkattu myös olutharrastajien forumille, olutopas.infoon osana keskustelua alkoholipolitiikasta. Käytännössä kaikki siellä ovat sitä mieltä, että demonisoiminen on lopetettava ja alettava käyttäytyä kuin alkoholi olisi osa (juoma)kulttuuria. Voi kumpa päättäjät lukisivat tämänlaisia kirjoituksia ja tulisivat järkiinsä. Kiitos loistavasta kirjoituksesta ja kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  5. Todella hienosti omien kokemusten kautta kirjoitettu!
    nostan hattua rehellisyydestä

    VastaaPoista
  6. Todellisen asiantuntijan punnittua tekstiä. Toivottavasti susannatkin lukevat tämän ajatuksen kanssa. Onnea valitsemallasi tiellä! :)

    VastaaPoista
  7. Meitsillä on oma (mikro)panimo. Teen siis parasta laatua täysmallasoluita parhaista raaka-aineista, joita käsiini saan. En myy mitään, mutta kuvittelen silti edistäväni kulttuuria omalta osaltani. Haavailen semmoisesta ajasta Suomessa, jolloin sekä ns. tavallisen kansan, että esivallan, suhtautuminen mietoihin alkoholijuomiin olisi luontevaa. Hyvä olut voisi olla osa kulttuuria siinä missä vaikka rock musiikki tai homodiskot. Kaikki jutut ei tarvii olla kaikkia varten, mutta niistä vouhottaminen on varmin tapa luoda vääristyneitä ilmiöitä mihin tahansa asiaan. Joskus epäilyttää, että poliitikoilla on kova tarve itse vääristää asioita, jotka ovat hyvää vauhtia kehittymässä ihan terveeksi kulttuuriksi. Sellaisesta on vaikeaa repiä raflaavia kannanottoja ja kalastella ääniä tms.

    VastaaPoista
  8. Masennuksen yleisimpiä syitä on alkoholi, joten jos porukka saadaan dokaamaan vähemmän se on kotiin päin kovin monella tasolla. Syyt avioeroihinkin saataisivat vähentyä.

    Ja vaikka sinä hait flindasi vaikka saturnuksen renkailta, on se kaikkialla todettu toimivaksi keinoksi vähentää juomista _väestötasolla_ nostamalla hintaa ja tekemällä ostamisen tietoisempaa toimintaa vaativaksi.

    Anekdootin monikko ei ole data.

    Ihan varmasti jokaisen asian kohdalla, mitä säädellä keksitään, jokainen keksii jonkin tuttavan tai kaverin kaiman, johon säätely ei pure, ergo, se on turhaa. Vähentämällä viinan helppoa saatavuutta on tarkoitus vähentää vahingossa liikakäyttöön lipsuvien määrää - eli sitä valtaosaa porukasta. Tarkoitus ei ole estää alkoholismiin syntyneitä tai sinne jo lipsuneita saamasta pulloaan eikä estää lapsukaisia ottamasta perjantaikännejään.

    Jos et usko, vilkaise mitä tapahtui kulutukselle ja alkoholin terveyshaitoille kun keskari pääsi kauppoihin.

    Se tiedetään myös kokemuksesta (tutkimuksista), että valistus ei toimi. Siksi sen vankkumattomia kannattajia ovat panimoteollisuus ja muut alkoholimyynnistä voittonsa saavat tahot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kommentti on ainoa kirjoitus tällä sivulla joka on oikeasti ASIAA! Tuo blogikirjoitus ja sen kannustavat kommentit ovat lyhytnäköistä soopaa.

      Poista
    2. Alkoholin hinnan nostamisella ei ole muuta vaikutusta kuin se että alkoholin tuonti on kasvanut. Sen sijaan että perjantaina haetaan sixpack olutta lähikaupasta, tuodaan pari kertaa kesässä pakettiautollinen viinaa Virosta. Sitten voikin sen kuuden oluen sijaan juoda 12, ja siihen päälle vielä puoli pulloa Viru Valgeaa, sitä kun nyt on siinä kaapissa.

      Ja kun alkoholin hinnan nostaminen on tehnyt baarissa juomisen niin kalliiksi, juodaan sitten kunnon pohjat ennen baariin menoa. Jotta ei tarvitse siellä baarissa sitten juoda. Mutta kun on se kossu-pullo pohjilla niin ei sitä enää siinä baaritiskillä muista että on jo hyvät pohjat alla, otetaan vaan kunnolla lisää.

      Nostetaan vaan sitä alkoholin hintaa ja vaikeutetaan sitä ostoprosessia, kyllä sillä muutetaan kansan alkoholin kulutusta. Ei vaan sinne teidän kukkahattutätien haluamaan suuntaan.

      Poista
  9. Minun näkökulmani asiaan on ihmisen, jolle alkoholi on suhteellisen yhdentekevä juttu: http://sivusilmailya.blogspot.fi/2013/07/mietittavaa.html

    VastaaPoista
  10. Oikein hyvä kirjoitus, kiitos tästä. Myös supersuuret tsemppailut, sinun kannattaa olla todella ylpeä saavutuksistasi! Minä ainakin olen!

    VastaaPoista
  11. Jatkan vielä, että tällä kertaa lakien kiristämistä suunnitellaan nimenomaan niiden takia, jotka ovat vaarassa liukua suurkulutuksen puolelle, ei niiden, jotka jo ovat suurkuluttajia. Tämä kohti riskirajoja liikkuva olevien joukko on se, joka on kasvanut. Voi olla, että kulttuuri ei lakimuutoksilla muuteta, mutta millä sitten? Tämä on nyt se asia, jota on syytä pohtia asiallisesti ja laajasti.

    VastaaPoista
  12. Tervehdys,

    Lopetettuaan juomisen ei todellakaan tarvitse luopua mistään

    Hyvä kirjoitus ja olen itse samoilla linjoilla. Juominen ei lopu säännöillä, se loppuu kunkin omassa pikku päässä lopettamalla juominen.

    Ja joo, kyllä minä ymmärrän, että se on addiktio, been there, done that. Mutta eroon siitäkin pääsee. Itse en ala jeesustella kenellekään, mutta kerronpa nyt, miten itselläni kävi.

    27.5. 2010 lopetin itse juomisen kerralla. Ikäni on 43 ja silloin 40. Istuimme erään kaverin kellarilla, neljä miestä. Kolmen muun sammuttua ennen kello 21:tä tuona päivänä, kiersin puolitäyden litran (annoskoot olivat koko ajan suurentuneet) kossupulloni korkin kiinni, jätin sen kaverini pöydälle kavereitani varten (he jatkoivat sillä herättyään) ja kävelin kotiini.

    Ja lopetin alkoholin käytön.

    Historiani pullon kanssa oli vähän erilainen kuin kirjoittajan. Aloitukseni oli myöhäisempi, teininä urheilin ja itse aloitin pulloleikin vasta kaksikymppisenä. Työelämässä ei ollut koskaan ongelmia, mutta kun kaljoittelu alkoi olla jokailtainen huvi ja duunissa jatkuva krapula, niin tämä toukokuinen ilta 2010 oli sitten viimeinen pisara. En nähnyt kavereitani tarkoituksella sen jälkeen noin puoleentoista kuukauteen, pidin etäisyyttä. Sen jälkeen palasin normaaleihin yhteyksiin, vietin heidän kanssaan iltojakin, tosin huomattavati harvemmin, ehkä parin viikon välein. Silloin join enää vain limunaateja ja saunottaessa satunnaisesti ykköskaljan.

    En jäänyt mistään paitsi. Paitsi tietenkin laskuhumalan masentuneesta ilmapiiristä, epätoivoisista yrityksistä saada naisseuraa umpihumalassa ja seuraavan aamun kaaoksesta ja krapulasta kotona tai duunissa. Niistä jäin paitsi.

    Nousuhumalan iloisuuteen pystyin ottamaan osaa ihan vaan olemalla mukana ja juomalla kahvia tai limppariakin, samat paskanjauhannat tehtiin ja omasta mielestäni kerroin parempia vitsejäkin. Olin yksinkertaisesti terävämpi. En juonut enää. Ja yllättäin sieltä baarista alkoi löytyä silloin tällöin naisseuraakin, joista osa tosin ihmetteli, miksi en juo alkoholillisia drinkkejä. Pääasiassa kuitenkin tällainenkin rumilus kuin minä saattoi saada jopa yöseuraa, kun ennen sitä ei ollut kännipäissään toivoakaan. Pitempikin seurustelu sittemmin alkoi..

    Ykkösoluen otin silloin tällöin saunan jälkeen, mutta nyttemmin sekin on jäänyt. Nykyisin voin juoda drinkin tai nelostuopin terassilla tai saunan jälkeen normikaljan eikä todellakaan käy, niin kuin kaikki pelkäävät, että homma lähtisi lapasesta. Toki se on vaarana monella ja kannattaa niitä yksittäisiäkin rinksuja lopetettuaan aluksi välttää.

    Sitä en oikein jaksanut ymmärtää, miksi suurin osa ihmisistä juomaan yllytti, välillä jopa vittuilevaan tyyliin "kohta lähtee mopo käsistä...". Parhaat ystävät tosin ymmärsivät päätökseni, myös se juopottelusakki, jonka kanssa oli istuskeltu suurin osa viikonlopuista edelliset viisi vuotta. Hekin ymmärsivät. Olisivat varmaan itsekin liittyneet selvien joukkoon mielellään.

    Ei ole tehnyt mieli.En jäänyt paitsi nousuhumalan hypestä enkä siitä vanhojen kohellusten muistelemisesta, mitä kännissä tehdään. En urheilutulosten spekulaatioista enkä mistään muustakaan, mitä äijät kännissä keskustelee. Maailman menosta.

    Minun puolestani kuitenkin myykööt vaikka yötä päivää kaljaa kaikille. Minä en juo enää koska kaikki, paino sanalla kaikki, asiat tuntuvat paremmilta ilman viinaa. Ihmetyttää, miksi hukkasin sen kanssa läträtessä perjantait ja lauantait laskien arviolta 1500 iltaa ja saman verran seuraavia päiviä krapulassa. Siinä ajassa olisi ehtinyt paljon.

    T. Selvä näkijä

    VastaaPoista
  13. Nyt kyllä osuit niin suoraan villakoiran ytimeen että pölisee vielä ensi viikollakin. Hienoa! En jaksa tähän nyt sepustaa omaa näkemystäni alkoholipolitiikasta, mutta voit lukaista sen osoitteesta

    www.sattumanvaraisetpuheenaiheet.blogspot.com/2012/12/alkoholi-ja-suomalaisuus.html

    Jos jaksat.

    VastaaPoista
  14. Nimenomaan.. On turha hoitaa ongelmaa, ennen kuin ongelman aiheuttajaa. Se ongelma ei ole viinassa, kaljassa tai sen saatavuudessa vaan jokaisen meidän korvien välissä.

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  16. Kaverilla on hienot ainekset tähän puheenvuoroonsa omassa elämässään. Valitettavasti kirjoitus on täynnä vihaa jotain kohtaan, mikä tekee kirjoituksesta ala-arvoisen.

    VastaaPoista
  17. Sussa: Esittämäsi asiat eivät osu maaliin.

    Alkoholin saatavuutta rajoittamalla saadaan väestötasolla vähennettyä alkoholin kulutusta. Totta. Mutta mitä sitten? Alkoholin suurkuluttajat ostavat siitä huolimatta liikaa viinaa. Vähennys tulee siitä kun ne tavalliset ihmiset eivät saa ostettua mistään yllätysillalliselle viinipulloa tai sunnuntain kunniaksi belgialaista olutta.

    Mielestäsi valtaosa porukasta taipuu liialliseen alkoholin käyttöön? Kuulostaa räsäsmiltä. Jos et tiennyt, niin iso osa porukasta juo itsensä ihan tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti humalaan. Koska humalassa on kivaa. Ei sen takia että kolmosolutta oli maitokaupassa.

    Se, että joku käy ostamassa olutpullon, juo sen ja janottaa lisää ja käy ostamassa toisen, myöhemmin kolmannen, siihen asti kunnes kauppa menee kiinni, on oikeasti marginaalista. Heidän juomiseen voidaan kyllä vaikuttaa alkoholin saatavuuden rajaamisella. Kannattaa ottaa huomioon että rajoitukset aiheuttavat myös sen että ostetaan kerralla enemmän.

    Siinä olet oikeassa että valistus ei toimi. Tai se toimii tiettyyn pisteeseen asti. Faktat alkoholin haitoista on saatava tiskiin jo peruskoulussa ja näin tehdäänkin. Sen enempää valistusta ei tarvita (tyyliin kännissä olet ääliö -kampanja, joka oli jo kaikkien aikojen pohjanoteeraus).

    Minun mielestäni olisi ainakin tärkeintä saada pullo pois alkoholisteilta ja lapsukaisilta. Tämä on se asia mihin pitäisi ensimmäiseksi pyrkiä, vaikka itse vähättelet asiaa. Tai siis saada alkoholisteille ja ns. "ongelmalapsille" apua, jotta he eivät pulloon tarttuisi. Se oikeasti, että ihmiset "lipsuvat liikakäyttöön", se on ihmisten henkilökohtainen murhe. Siihen ei valtion rajoitukset auta.

    Kolmosoluen tullessa kauppaan se mullisti todella paljon asioita, se oli todella iso muutos, isompi kuin se että tänä päivänä nelosoluet pääsisivät kauppoihin tai kolmosoluet menisivät Alkoon. Kieltolain jälkeisessä Suomessa tämä aiheutti todella paljon ongelmia. Mutta katsotaan mielummin tulevaisuuteen. Suomessa on juuri nyt tapahtumassa iso juomakulttuurin muutos. Sitä pitäisi edistää, ei torpata.

    Kai tiesit että valtio on suurin alkoholinmyynnistä voittoja saava taho?

    VastaaPoista
  18. hienosti kirjoitettua tekstiä. melkein voin samaistua tuohon, nyt itse 5 vuotta selvinpäin olleena.

    VastaaPoista
  19. Nyt raittiina n. puoli vuotta, tsemiä kaikille, tack.

    VastaaPoista
  20. Oiva tarina siitä miten muutos voi tapahtua. Suurin osa meistä suomalaisista raitistuu näin, spontaanisti, kun jokin asetus omassa ajattelussa muuttuu. Yleensä kokemusta alkoholista on jo paljon ja jokin asia (masennus, haimatulehdus, rasvamaksa tms.) kiihdyttää muutosta ja vanhemmiten haitat alkavat tuntua kropassakin. Toimin itse terveydenhuollossa ja olen havainnut positiivisena asiana että alkoholin käytön puheeksiotto kuuluu kattavasti koko terveydenhuollon kentälle. Terveydenhuollossa suhtautuminen alkoholiin lähenee neutraaliudessaan muista elintavoista kysymistä, joka on hyvä asia ajatellen kuinka moni ihminen ei tunnista ongelmaa ja torjuu asian. Asiallinen tieto ja sparraus alkoholin käytön vähentämiseen ja lopettamiseen terveydenhuollossa tukee muutosta vaikka asetus aivoissa ei olisikaan vielä niin muuttunut kuin kirjoittajalla.
    Kiitos hyvästä näkökulmasta;)

    VastaaPoista
  21. Harvinaisen osuvaa ja suoraa puhetta. Toivottavasti ministeri "pakottaa" itsensä lukemaan tuon, ministerillä on oikeasti vastuu jota hänen tulee tehtävässään kantaa. Tämä normaali matalanaidan kautta kulkeminen, että kun tapahtuu järkyttäviä asioita, ollaan pahoillaan ja perustetaan sisäänpäin kääntyneiden ihmisten muodostamia työryhmiä pohtimaan lakien tiukentamisia on ehdottomasti väärä keino. Kansanterveydestä huolehditaan pitämällä heistä huolta ja tarjoamalla heille tasavertaiset mahdollisuudet palveluihin kaikille sektoreilla. Hallituksessa tuntuu olevan pääasia että pesää puhdistetaan ja se puhdistus näkyy kansalle uutisissa. Tosiasia on että joustaan vastuuta karkuun ja pidetään ihmisiä pelinappuloina ja hallinnollisten päätösten koe-eläiminä. Nämä hattarat jotka vaihtovuoroisesti istuvat eri ministereinä voisivat kertakaikkiaan katsoa tuloksia jota toiminta saa aikaan, järelliset päätökset väistämättä siiirtyy AINA seuraavalle hallituskaudelle. Ihan huippua että kirjoittaja suoraselkäisesti, omalla elämällään todentaa näille "paperinpyörittäjille" että miettikää kaksi kertaa ennen kuin julkaisette järkevälle kuulostavat maailmanparannus keinonne. Kiitos ja kovasti tsemppiä.

    VastaaPoista
  22. Mä en käsitä, miksi olisi niin vaikeata hakea juomansa Alkosta. Hakevathan ihmiset viinansa, oluensa ja viininsä Virostakin! Sunnan pointti oli hyvä, jäin vain miettimään, keitä ovat nuo "alkoholismiin syntyneet."
    Vähentämällä viinan helppoa saatavuutta on tarkoitus vähentää vahingossa liikakäyttöön lipsuvien määrää - eli sitä valtaosaa porukasta. Tarkoitus ei ole estää alkoholismiin syntyneitä tai sinne jo lipsuneita saamasta pulloaan eikä estää lapsukaisia ottamasta perjantaikännejään.

    Kuka tietää, mikä on paras tapa vähentää alkoholin kulutusta, ei kai kukaan ihan takuuvarmasti. Miettiä pitäisi ennemminkin sitä, kuinka humalahakuinen dokailu saataisiin vähenemään.

    VastaaPoista
  23. Loistavasti kirjoitettu!! :) Totta joka sana!

    VastaaPoista
  24. Kyllä, olisi hyvä saada estettyä se, että lapset ja alkoholistit eivät pullosta apua niin kovasti hakisi. Se on silti monimutkaist. Yksinkertaisempaa poistaa keskiolut ruokakaupoista :)

    Sillä, joka alkoholia alkaa suurkuluttaa ja alkoholisoituu - tai joka muihin kaikenmaailman ongelmakierteisiin joutuu - on tosiaan ensin (yleensä) syy, jonka tähden alkaa käyttää. Epävarmuus, viinalla rohkeutta ja seuraa, masennus, suru, tylsyys, yksinäisyys, kurja lapsuus...

    Niin, olisi ehkä tehokkaampaa hoitaa noita asioita ennalta, jottei pulloon tarvitsisi tarttua. Vaan kuinka noita voi etukäteen hoitaa ja ehkäistä? Eikö niitä koiteta hoitaa jo nyt? Yhteiskunta on muuttunut, ei täällä niin vain ehkäistä tiettyjä henkisiä vaivoja.

    Mutta jos kolmosolut siirtyisi Alkoon, niin voisin kuvitella, että nuori aikuinen, joka on juonut reippaasti, ei viitsi enää lähteä ruuan hakureissun jälkeen viinakauppaan.

    Useimmiten alkoholisti tuskin on alkoholisti syntyessään, eikä alkoholisoidu nopeasti, vaan hiljakseen. Sillä lailla, että se tapa jatkuu ja jatkuu, vaikka sitten tissutteluna. (Tietysti jotkut alkoholisoituvat hetimmiten ilman tissuttelujakin.)

    Jos olutta saa ruokakaupasta, sitä on sieltä helppo ottaa tavan vuoksi, ajattelematta. Ja eikö kenestä tahansa tule alkoholisti, jos tarpeeksi juo? Sitä, josta on jo kerennyt tulla alkoholisti, eivät pidättele mitkään esteet alkoholin tiellä, totta.

    Kaiken järjen mukaan alkoholisteja voi tulla vähemmän, jos alkoholi viedään pois ruokakaupoista (-> "automaattisesti tapahtuva" tissuttelu vaikeutuu). Alkoholi olisi yhä saatavilla, jos sitä tahtoo. Ei kieltolakia, ei tarvitse keittää itse. Kokeilemisen arvoinen asia tuo oluen poisto ruokakaupasta...

    Vai onko alkoholisteja muka yhtä paljon jokaisena aikana riippumatta siitä, miten helppo viinaa on saada?

    "Suomessa on juuri nyt tapahtumassa iso juomakulttuurin muutos. Sitä pitäisi edistää, ei torpata."
    Juomakulttuurin muutos?

    Kadotin pointtini tässä kirjoitellessa.

    Tämän mainitseminen tuntuu vähemmän tärkeälle - sanon kuitenkin, että olenpa miekin AA:ssa ja raitis, marraskuusta 2011 saakka.

    VastaaPoista
  25. Hyvin kirjoitat! Ja paljon herätti ajatuksia, omasta menneestä mutta yhteiskunnastakin.

    Totta, että se joka juo hankkii leilinsä keinolla tai toisella. Mutta toisaalta, ehkä ongelmajuojia ei olisi niin paljoa, jos homma olisi hivenen hankalampaa. Mene ja tiedä.

    Syvät juomajuuret meillä kuitenkin kansana on. Asuin toistakymmentä vuotta Tukholmassa. Vaikkei tuo maantieteellisesti kaukana olekaan, on juomiskulttuuri kuitenkin jollain tapaa toinen. Ja hei siellä on kakkosolut kaupoissa. Ei tuntunut olevan probleema kenellekään.

    Ja niinkuin useat 'tuliliemiin' liittyvät keskustelut, sanompa minäkin, että mielenkiintoista tai eheyttävää voisi olla miettiä syitä. Miksi juoda? Onko se oikeasti suomalainen itsetuntojuttu? Onhan noita tenukeppejä muuallakin?

    Minä itse olen pistänyt korkin pysyvästi kiinni. Ennen tuli vietetty raittantaittanraikulielämää. Merimiehenä ja vähän muutenkin. Mutta kaikeksi onneksi astangajooga vei mennessään - ja paransi paljon!

    VastaaPoista
  26. Niinhän tuo blogiesittelynikin päättyy: olen 'joogaholisti'...

    VastaaPoista
  27. Paljon onnea loistavasta valinnasta elämäsi suhteen ja voimia vaikean sairauden kanssa. Täältä huutelee kohtalotoveri, syntynyt armon vuonna -85.

    Kerron tässä oman tarinani, mikäli se sattuu jotakuta kiinnostamaan :)

    Itse join ensimmäiset kossut 13-vuotiaana minua hyväkseen (juurikin sillä tavalla) käyttäneen aikuisen kanssa. Siitä eteenpäin perjantai-iltaan kuului humalahakuinen alkoholin nauttiminen aina vuoteen 2012 asti, jolloin tein uudenvuodenlupauksen jonka pidin.

    Alkoholista tuli minulle säädyttömän tärkeä asia etenkin joutuessani aikuisena kohtaamaan helvetiksi muuttuneen avoliiton. Vähitellen illassa juotujen annosten määrä ja lopulta tällaisten iltojenkin määrä viikossa lähti kasvuun. Mielenterveyteni horjui ja vuosia jatkuneen eskapismini yltyessä itsemurhan pohdintaan säännölliset humalatilat syvenivät enkä enää osunut minut nuorempana pelastaneeseen "seinään" ja sammunut. Häiriökäyttäytyminen alkoi ja tein elämästäni entistä vaikeampaa, riehuin ja raivosin, ryyppäsin rahani, tuhosin ihmissuhteitani... ajoin itseni umpikujaan. En enää tunnistanut kaveria peilissä ja ajauduin identiteettikriisiin.

    Tässä on muistettava, etten olisi juonut näin paljon ellei suurin osa kokemuksistani alkoholin kanssa olisi ollut pohjimmiltaan positiivisia. Nautin olostani ja ystävieni seurasta edelleen, vaikken enää juo. Olen viime aikoina pohtinut, että ehkäpä juuri haluni säilyttää ystäväsuhteeni ajoi minut niinkin usein ulos juominkeihin.

    Pari putkareissua sakkoineen riehumisen vuoksi laittoi kuitenkin miettimään elintapojani. Uutenavuonna 2012 päätin olla sen vuoden kokonaan juomatta. Aika tällaiselle "tempaisulle" oli kypsä. Nyt vuonna 2013 kokeilin sitten kerran pari että jokohan tuo onnistuisi järkevämmin, mutta katastrofaalisin lopputuloksin. Päätin jatkaa selvinpäin elämistä toistaiseksi.

    Voisin kaiketi olla tästä kaikesta katkera ja olinkin karvaasti itseeni pettynyt. Olen kuitenkin tullut huomaamaan että annettuani lapsellisen käytökseni itselleni anteeksi minusta on tullut todella paljon parempi ihminen. Se oli vaikein ikinä tekemäni asia.

    Ihmiset ajautuvat tällaisiin ongelmiin erilaisista syistä. Vaikeuksissa oleva ihminen ajautuu yhä syvemmälle loukkuunsa mikäli hän kohtaa yhteiskunnassa (varsinkin lähipiirissä) liiallista tuomitsemista. Samaan aikaan totuus alkoholin luonteesta erittäin vaarallisena ja joskus tappavana päihteenä pitää muistaa.

    Rappioalkoholistin juoman alkoholin määrää ei kaikki käsitä, mutta se ei ole syy olla kohtelematta häntä tasavertaisena ihmisenä. Mitä hyötyä tasa-arvoisesta yhteiskunnasta on jos toiset ovat tasa-arvoisempia? Monesti näiden henkilöiden elämä on niin karua kuultavaa että isin ja äiskän hoivissa lähiössä kasvaneet kolmekyppiset työssäkäyvät maisterit eivät halua sellaista edes ajatella. Sellainen elämä on toden teolla rohkeita varten.

    Nykyään, kun luen nuorten alkoholinkäytön vähentyneen omaan sukupolveeni nähden koen valtavasti kiitollisuutta. Ei hitto että nuo penskat on fiksuja! Ne pelastaa vielä meidät kaikki, kattokaa vaan :D

    VastaaPoista